ARVOSTELU | Mina the Hollower
// Shovel Knight -tekijöiden tuorein peli jatkaa retroestetiikkaan ja tunnistettaviin esikuviin nojaamista, mutta poraa niiden läpi myös oman selkeän identiteetin oivalluksien ilotulituksella.
Vihdoin isompaa vaihtelua?
Kalifornialaiskehittäjä Yacht Club Games teki reilut kymmenen vuotta sitten vaikuttavan debyytin tasolikkapelillään Shovel Knight. Studion ensiesiintyminen oli itse asiassa niinkin iskevä, että aina tähän kesään asti sen ulosanti koostui lähinnä lapioritariin keskittyneistä seikkailuista, mikä taitavienkin kehittäjien käsissä alkoi jo vähitellen käydä uuvuttavaksi.
Studion uusin luomus Mina the Hollower erottautuukin jo ihan nimellisesti edukseen. Yacht Club on tietänyt toki edelleen missä studion suurimmat vahvuudet piilevät Minan ollessa jälleen avoin rakkauskirje takavuosien peliklassikoille – tällä kertaa erityisesti Castlevanioille sekä käsikonsoli-Zeldoille. Tutut nostalgiset piirteet ovat silti vasta alkusoittoa, sillä pelin varsinainen lumo kumpuaa oivalluksista, jotka on koottu tuttujen rakenteiden palasista.
Castlevaniamaista Zeldaa?
Ilmiselvimmin Mina the Hollowerin castlevaniamaisuus tulee ilmi sitä kaikkialle seuraavasta goottilaisesta kauhuestetiikasta. Sen suloisia ja välillä höpsöjäkin eläinhahmoja ympäröi paikoin karuillakin yksityiskohdilla täytetty maailma, jossa niin viholliset, ympäristöt kuin aseistuskin puhuvat omaa synkkää kieltään. Tunnistettava zeldamaisuus välähtää vastaavasti silmille yläkuvakulman ja sen mahdollistaman jokaiseen ilmansuuntaan leviävän kenttäsuunnittelun kautta, mihin lisätään vielä mielikuvitusta mukavasti ruokkiva ulkoasu Game Boy Colorin mieleen tuovalla pikseli-ilmeellä.
Tämä ei silti tarkoita, että Mina the Hollower kärsisi minkäänlaisesta identiteettiongelmasta. Vahvan taidesuunnittelun ja yllättävänkin määrätietoisen käsikirjoituksen kautta pelille on onnistuttu rakentamaan kaikista tutuista piirteitä huolimatta hyvin omanlainen visuaalinen kielensä ja tunnelmansa. Ohjaimen naputtelu on sekin saatu toimimaan tavalla, joka panee miettimään hiirulaissankari Minan hallitsemista yllättävänkin uniikkien käänteiden kautta.
Zelda– ja Castlevania-vaikutteille on ensinnäkin löydetty hauska tapa vuorovaikuttaa keskenään. Vaikka zeldamainen kenttäsuunnittelu tuo pelaamiseen hyvin tietynlaisen tutkimuksellisen painon, pitävät Castlevaniasta napatut pelilliset viitteet pelaamisessa koko ajan läsnä tasoloikkapelelle tutun aktiivisen liikkumismallin. Hyvin vaihtelevasti toimiva pääaseistus ja niiden käyttöä tukevat lukuisat apuvarusteet tarkoittavat myös, ettei monipuolinen liikehdintä keskity yksinomaan vain hyppelemiseen.
Omana hyvin erityisenä pohjamausteena Mina the Hollower lisää mukaan vielä Minan taidon kaivautua hetkittäin maan alle. Läpi pelin tämä toimii niin keinona liikkua nopeammin paikasta toiseen, ujuttautua useisiin piilotettuihin sala-alueisiin kuin väistellä hyökkäyksiä ja ponnahtaa pidempiä matkoja kerralla. Kullakin pelialueella tälle tavataan kuitenkin keksiä myös muutamia erityisempiä käänteitä aina uimisesta erilaisten kenttärakenteiden manipulointiin, miksi kukin lokaatio päätyy tuntumaan omalta erityislaatuiselta matkakohteeltaan.
Kaivelukyvyn kekseliäs käyttö johtaa muutenkin yhteen Mina the Hollowerin viehättävimmistä oivalluksista. Päivänselvistä Zelda-vaikutteista huolimatta tarinaa edistävien luolastojen koluaminen ei kartuta hahmolle missään vaiheessa uusia etenemisen kannalta pakollisia apuvälineitä tai lisätaitoja. Pelialueet viimeistä paria tapausta lukuunottamatta ovat periaatteessa koluttavissa nimittäin pelaajan parhaaksi näkemässä järjestyksessä juuri itseään miellyttäviä pelaamistyylejä käyttäen. Löytämisen ja keksimisen ilo säilyy, sillä painoarvoa annetaan aina vain voimakkaammin pelaajan kyvylle havannoida ja kokeilla asioita. Tähän rohkaistaan myös jatkuvasti muidenkin kuin vain pääreittien kohdalla, sillä niiden varrelta löytyy toistuvasti salaisuuksia ja sivutehtävää, joista haltuun karttuu muun muassa Minan taitoja varsin villistikin muokkaavia vapaaehtoisia helyaarteita.
Entäs sitten haaste?
Mina the Hollowerille löytyy vielä kolmaskin varsin tuntuva innoituksen lähde, mutta siitä minulta ei löydy ihan yhtä ylistävää sanottavaa. Muutamat FromSoftwaren Souls-luomuksien suunnalta otetut vaikutteet kun tulevat enemmän pelaamisen tielle kuin sen tueksi.
Periaatteessa onnistunein puoli tällä saralla on Minaa koskeva hahmonkehitys, sillä se tuo merkitystä lukuisten vastaan asettuvien vihollisten alituiseen pieksemiseen niiden pudotellessa sankarin tasoja nostavaa luuvaluuttaa. Tasojen keruu on kohtuu yksinkertaista, sillä luiden kerryttäminen nostaa vähän väliä niin Minan voimaa kuin kestävyyttäkin, kunhan valuuttaa ei itse päädy pudottelemaan liikaa kuolemisen kautta.
Kuolemisen merkitys luukeräilyyn ja näin hahmonkehitykseen tarkoittaa kuitenkin, että pelille kertyy vähitellen turhan suuri tarve pitää pelaajansa varpaillaan. Mina the Hollower ei ole missään nimessä mahdoton läpäistä, jos esimerkiksi toimintapelikokemusta puuttuu – tästä vastaa viimeistään esimerkillisen kattava saavutettavuus- ja helpotusominaisuuksien mukanaolo! Tasapaino hauskalta tuntuvan vaikeustason kanssa rakoilee kuitenkin varsinkin loppupuolella, kun tielle ujutetaan tilanteita, joiden intensiivisyys ja tarkkuus ei tunnu aina sopivan yhteen pelin ohjausmallin kanssa. Harvakseltaan sijoitetuista elvytyspisteistä osa päätyy näin ollen myös muistuttaman lähinnä ilkeyttä ilkeyden tähden.
Kehittäjiensä uusi tähti?
Tähänastisista Yacht Club Gamesin peleistä Mina the Hollower on ylivoimainen suosikkini. Alkuperäisen Shovel Knightin kokemisen jälkeen en koskaan tuntenut erityistä paloa palata kyseisen seikkailun tai sen seuraajien pariin. 17 tuntia kestäneen ensimmäisen Mina-läpipeluun jälkeen ajatus niin pelin viimeisten salaisuuksien löydöstä kuin New Game+ -pelikerrasta ovat aktiivisesti pyörineet mielessäni. Paljon tämän eteen tekee ihan vain miellyttävä yleispelattavuus, joka takaa pelimaailmassa liikkumisen olevan jo sellaisenaan oma pieni ilonsa. Olen myös varma, että missaamani löydöt koostuvat vielä nekin useista innostavista “ahaa”-hetkistä, sillä niille ei näkynyt loppua vielä pääseikkailun päätöksenkään häämöttäessä.
Panu Saarenoja
9.7.2026
Mina the Hollower
Kehittäjä: Yacht Club Games
Julkaisija: Yacht Club Games
Alusta: PS5, XSX/S, NS2, NS, Win (testattu), Mac, Linux
Julkaisupäivä: 29.5.2026
Lue Peliuutistoimiston arvosteluista lisää tästä.