ARVOSTELU | Octopath Traveler 0
// Retrohengellä ja kiintoisilla moderneilla ideoilla tasapainotellut roolipelisarja jatkaa kokeilullisissa merkeissä myös uusimmalla osallaan, mutta kompastuu jälleen pää edellä tylsyyden kiirastuleen.
Mikä ihmeen nollaosa?
Octopath Traveler 0 on periaatteessa kolmas pääsarjan osa Square Enixin Octopath Traveler -rooliseikkailujen keskuudessa, mutta kuten järjestysnumero viittaa, ei se ole aivan tavanomainen seuraaja kahdelle ensimmäiselle pelille. Periaatteessa numerointikäytäntö auttaa totta kai korostamaan, että peli on tapahtumiltaan esiosa aiemmin peleille. Sen erikoisuudet eivät jää silti puhtaasti tähän. Isoimpana outouksena peli perustuu itse asiassa aiemmin mobiililaitteilla nähtyyn Octopath Traveler: Champions of the Continentiin, mitä nyt kyseisen pelin ilmaispelijuuret on pyritty siivoamaan kokonaan pois astetta perinteisemmän japanilaisroolipelikokemuksen tarjoamiseksi.
Miten sovitus onnistuu?
Periaatteessa jopa aika hyvin. Mikäli entuudestaan Octopath Traveler 0:n kytkökset Champions of the Continentiin eivät ole tiedossa, ei asiaa oikeastaan osaisi kummemmin edes ajatella. Pelin rakenne eroaa kyllä merkittävästi aiemman kahden numeroidun Octopath Travelerin esimerkistä, sillä yhden valmiin päähenkilön valitseminen kahdeksan tasa-arvoisen sankarin joukosta on tällä kertaa hylätty. Tapahtumien yhteisenä ankkurina toimii nyt pelaajan itse rakentama päähenkilö, mikä tarkoittaa, että juoni monine kohtuu vapaavalintaisessa järjestyksessä tehtävine polkuineen etenee aiempaa keskitetymmin. Lähestymistapa on siis yksinkertaisempi kuin aiemmin, mutta ratkaisu ei tunnu silti mobiilihistorian määrittelemältä pakolta, vaan enemmän tavalta vastata aiempien Octopath Travelerien saamaan kritiikkiin repaleisesta tarinankerronnasta.

Rakennemuutos mullistaa tietysti tapaa, jolla omaa sankarijoukkoaan päästään myös kokoamaan. Rekryttäviä sankareita ei ole ensinnäkään enää vain seitsemän muuta hahmoa valitun päähenkilön lisäksi, vaan peräti yli 30 erilaista, joista pääosa ei liity edes mukaan seikkailun edessä muuten kuin sivutehtävien kautta. Hurjempi hahmomäärä tarkoittaa, että taistelujärjestelmä on sekin kehittynyt ja antaa pelaajan komennettavaksi kerralla peräti kahdeksan sankaria.
Monet tutut perusteet aiempien Octopath Traveler -pelien vuoropohjaisesta toiminnasta ovat kyllä tallella aina hyökkäysvuorojen säästämisestä vastustajien tainnuttamiseen näiden heikkouksia hyödyntämällä. Tuplattu taistelijamäärä tuo mukaan kuitenkin tervetulleen taktisen lisäkerroksen, sillä lisähahmot tarjoavat tilaisuuden vaihtaa eturivissä olevia aktiivisia taistelijoita reservissä oleviin kavereihin ja näin maksimoida kunkin sankarin vahvuuksien ja heikkouksien kanssa tasapainottelun.
Täysin uutena osa-alueena Octopath Travel 0 esittelee tuoreen rakenteen tueksi vielä oman kaupunkirakennuselementtinsä. Tarina lähtee liikkeelle pelaajan luoman sankarin Wishvale-kotikylän palaessa maan tasalle maagisia mahtisormuksia etsivien tyrannien häiritessä sen rauhaa ja näin koko asuinalue on rakennettava alusta asti uudelleen. Tämä pitää sisällään niin resurssien keruuta uusien rakennusten kyhäämiseksi kuin uusien asukkaidenkin haalimista, joten luvassa on jonkin verran perinteisen taistelemisen ja hahmonkehityksen ulkopuolella tarjoiltavaa hallinnointia. Missään nimessä mitenkään vaativaksi saati dominoivaksi osaksi oman Wishvalen rakentaminen ei silti nouse, vaan sen rooli on auttaa tuulettamaan päätä perinteisempien maailmanmatkaosuuksien välillä.

Tämähän kuulostaa ihan kelvolliselta?
Octopath Traveler on ollut aina sen ensimmäisestä osasta lähtien pelisarja, joka on ideatasolla kuulostanut melkein jopa mullistavalta japanilaisten roolipelien keskuudessa. Niin kuin kuitenkin kahden ensimmäisen Octopath Traveler -pelin kanssa, Octopath Traveler 0:n pelaaminen käy vähänkään pidemmällä aikavälillä taas tervanjuonnista.
Suurin ongelma piilee jälleen siinä, ettei mainioiden ideoiden tueksi ole onnistuttu keksimään mielenkiintoista pelillistä sisältöä. Taistelujärjestelmä on pelin suurin onnistuminen ja sen evoluutio kahdeksaan kerralla komennettavaan hahmoon on oikeasti todella mainio lisä formaattiin. Edes se ei yksin kuitenkaan kykene pitämään pelaamista mielenkiintoisena.
Pelialueet esimerkiksi päätyvät tuntumaan lähes kaikki taas käytännössä samanlaisilta keskenään. Ennen loppumetrejä niin luolastot kuin näihin johtavat luonnonpolut muistuttavat tiltanteesta toiseen lähinnä tylsiä käytäviä, joiden navigointi ei kysy oikeastaan minkäänlaista ajatustyötä. Kaupungit eivät juuri parane tästä, sillä vaikka monien pelimaailman asukkaiden kanssa voi vuorovaikuttaa esimerkiksi kaupanteon ja taisteluhaasteiden merkeissä, muuttuu niidenkin läpikäynti jo varhain rutiiniksi, joka tuo mieleen enemmän karkkiautomaattien ravistelun kuin minkäänlaista ihmisten välisen kanssakäymisen.

Erityisen paha vielä on, että pelin jaaritteleva tarinankerronta tekee kymmenien tuntien mittaisen seikkailun etenemisestä aivan uskomattoman verkkaista. Mahtisormusten korruptoivasta voimasta kertova juoni pitää sisällään kyllä muutamia siistejä hetkiä ja persoonallisuuksia, mutta niihin liittyvien käänteiden odottaminen muuttuu nopeasti tuskastuttavaksi. Välipätkiä tuputetaan niin pää- kuin sivutehtävissä sen verran ylisäännöllista tahtia, että niiden sisällön suunnittelu näyttäisi olleen aina toissijaisessa asemassa tehtävien kaavamaisen yleisrakenteen noudattamisen rinnalla. Tämä ei anna hahmoille ja tarinatapahtumille juuri tilaa hengittää, miksi lennokkaammiltakin hetkiltään Octopath Traveler 0:n draama ei vain pääse eroon tunkkaisuudesta. Asialta ei pelasta edes Yasunori Nishikin jälleen mainiot sävellykset.
Muutamista muutoksistaan ja hieman poikkeuksellisemmasta historiastaan huolimatta Octoppath Traveler 0 on periaatteessa yhä uskollinen seuraaja aiemmille sarjan osille. Jos lukuisten oivien ideoiden ja pelaajan ajan totaalinen hukkaaminen ei ole häirinnyt aiemminkaan, piisaa nollaosassakin taas runsas määrä vastaavan henkistä pelattavaa. Aiempiin osiin jo pettyneenä Octopath Traveler 0 ei vastaavasti ole onnistunut muuttamaan mieltäni sarjasta. Paperilla sen osat kuulostavat aina todella raikkailta, mutta käytännössä pelit antavat HD-2D-ilmeineen vaikutelman vain nostalgian hyväksikäytöstä.
Panu Saarenoja
25.2.2026

Octopath Traveler 0
Kehittäjä: DokiDoki Groove Works, Square Enix
Julkaisija: Square Enix
Alustat: PS5, XSX/S, NS2, PS4, NS, Win (testattu)
Lue Peliuutistoimiston arvosteluista lisää tästä.

